Kulttuuritehtävä (matka)

Olen vieraillut Virossa yhteensä kaksi kertaa elämäni aikana. Ensimmäistä kertaa vierailin Virossa perheeni kanssa vuonna 2014 kesällä. Minulla ja perheelläni oli silloin kesäloma ja päätimme vain lähteä matkaan. Matkallamme ei ollut muuta tarkoitusta kuin viettää kesälomaa yhdessä. Menimme Viroon Baltic Queen- nimisellä laivalla. Oli jännittävää astua laivaan ja mennä omaan hyttiin. Matka oli mieleenpainuva ja mahtava. Seuraavana aamuna astuimme maihin ja kävimme kiertelemässä hieman kauppoja. Aikaa oli vain muutama tunti, niin ei siinä kerennyt paljoa katselemaan. Yhden eron kulttuureissa huomasin erittäin mieleenpainuvalla tavalla. Virossa ei ole makeaa vettä vaan kaikkiin vesipulloihin on lisätty suolaa.

 Toisen kerran vierailin Virossa viime kesänä. Matkalla oli mukana perheeni ja tyttöystäväni. Tämä matka oli samanlainen kuin aiemmin eli menimme Baltic Queen laivalla Viroon ja yövyimme laivassa. Seuraavana aamuna kävimme kiertämässä maissa ja aikaa oli taas liian vähän. Sadama Marketissa ostelimme halpoja tuliasia kotiin vietäviksi. Molemmat matkat olivat mieleenpainuvia ja onnistuneita. Suosittelen Virossa käymistä kaikille jotka haluavat nopeasti vaihtaa maisemaa.

Kulttuuritehtävä (museo)

Minä asun Leppävirralla ja olen asunut siellä koko pienen ikäni. Leppävirralla riittää tekemistä, tapahtumia ja paikkoja kaikille. Yksi huomattavan kiinnostava paikka on Leppävirran kotiseutumuseo. Se sijaitsee Leppävirran "keskustassa" kirkon ja S- marketin läheisyydessä. Tarkka osoite kyseiselle ja mahtavalle historian ja kulttuurin pesäkkeelle on Savonkatu 28, 79100 Leppävirta. Olen vieraillut ensimmäistä kertaa Leppävirran kotiseutumuseossa jo eskari aikoinani. Olin siis kuusivuotias, kun pääsin rikastuttamaan kokemuksiani ja näkemyksiäni mahtavasta kylästä nimeltä Leppävirta. Kotiseutumuseo avasi minulle Leppävirran ja etenkin koko suomen historiaa ja kulttuuria mieleenpainuvalla tavalla. Muistan kuinka painoimme nahkapaloihin kuvioita/ kirjaimia eskari ryhmämme kanssa. Se oli hauskaa.

Monia vuosia tämän jälkeen astuin jalallani uudestaan tähän mahtavaan historian tyyssijaan yläasteen luokanvalvojani vetämänä. Vierailu museossa virkisti muistiani ja muistojani aiemmasta käynnistä. Vierailun jälkeen olin iloinen ja hyväntuulinen, sillä opastajana ollut henkilö oli osannut asiansa ja tiesi mistä puhui. Olihan se selvää ettei murrosiän partaalla olevaa yläasteen luokkaa voitu päästää historialliseen ja tärkeään paikkaan ilman opastusta. Museo on täynnä vanhaa tavaraa, joille löytyy aina tarina. Esimerkkinä mainittakoon vanha reki ja vanhoja suksia, joita käytettiin ennenvanhaan.

 Suosittelen kaikkia tämän maan kansalaisia vierailemaan kyseisessä museossa. Paikkana museo on erittäin pieni, mutta tunnelma välittyy siellä ennennäkemättömällä tavalla vierailijalle.

Kulttuuri tehtävä (yleisötapahtuma)

Glögi ja pipari tarjoilu Savon ammatti- ja aikuisopistolla Varkaudessa 19.12.2016 klo 9.00- 10.30. Paikkana oli lounasravintola Osmanherkku, joka löytyy osoitteesta Osmajoentie 75 A. Lounasravintola Osmanherkku sijaitsee A- rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Tilaisuus oli suunnattu kaikille Varkauden ammattikoulua ja lukiota käyville opiskelija nuorille. Tarjolla oli lämmintä glögiä ja pipareita, sekä myös makeisia joita oppilaskunnan jäsenet olivat jakamassa tarjoilupöydän päässä. Minun käsittääkseni tilaisuuden oli järjestänyt oppilaskunta, varmaankin tarkoituksenaan tuoda joulumieltä ja iloa oppilaiden mieliin. Tilaisuudessa oli myös jonkinlaisia tietokilpailuita ja niistä pystyi voittamaan jotain palkintoja. Mielestäni tilaisuus oli onnistunut ja se antoi energiaa ja hyvää mieltä. Suosittelen käyntiä sellaisessa tilaisuudessa kaikille, jos sellainen vielä vastaan tulee.

Kulttuuri tehtävä (patsaat ja muistomerkit)

Sotien 1939-1944 sankaripatsas Leppävirran sankarihautausmaalla. Sen on suunnitellut Heikki Konttinen vuonna 1966. Se on sodassa kaatuneille pystytetty muistomerkki. Patsaan näkee, kun ajaa Savonkatua alaspäin S-marketin suunnasta. Patsas on erittäin hieno ja suosittelen patsaan näkemistä kaikille jotka kunnioittavat urheiden sotilaidemme muistoja.

Ori Eino: on hevosen muotoinen patsas valtion virastotalon edustalla Leppävirralla. Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Herman Joutsen ja patsas paljastettiin 15.syyskuuta 1990. "Suomenhevosen jalostamiseen vaikuttanut Eino oli merkittävä siitosori Pohjois-Savon alueella 1888–1913 välisenä aikana. Eino vietti elämänsä loppuvuodet Leppävirralla. Valtion avulla ja paikkakuntalaisten yhteistyöllä tämä suomenhevosen eräs kantaisä sai eloisan näköispatsaan Leppävirralle" - tälläinen tarina löytyy hevospatsaan takaa. Patsaan näkee, kun nousee Unnukasta ylöspäin kohti "Leppävirran keskustaa". Suosittelen tätä patsasta kaikille jotka pitävät hevosista tai tykkäävät muuten vain katsella patsaita.

Kaakanat patsas sijaitsee Leppävirran terveyskeskuksen pihalla. Sen on tehnyt Veikko Haukkavaara vuonna 1987. Nimi perustuu juttuun, jossa savolaismies kieltää vierastaan ampumasta sorsaa, joka on "kaakana". Jos käyt Leppävirran terveyskeskuksessa niin et voi olla huomaamatta kyseistä patsasta. Patsas on hieno ja suosittelen sen näkemistä kaikille.

Olisin liittänyt postaukseen kuvat jokaisesta patsaasta, mutta minulla ei ole käyttöoikeuksia netistä löytyviin kuviin. Siispä kaikkien lukijoiden tulee vierailla Leppävirralla ja nähdä patsaat omin silmin.☺

Kulttuuri tehtävä (urheilu tapahtuma)

Olin 30.11 seuraamassa Leki-75 vs RU jääkiekko ottelua Leppävirralla Lepäävirran jäähallissa kavereideni kanssa. Leki 75 on leppävirran edustusjoukkue ja RU on rantasalmen urheilijoiden edustusjoukkue.

Tässä ottelun aikana ottamani selfie. Leki 75 pelasi valkoisilla paidoilla.

Ajatuksiani työstä

Työn teko on mielestäni erittäin opettavaista ja faktahan on se, että ei nykymaailmassa pärjää ilman työntekoa. Itse olen tehnyt erilaisia töitä koko ikäni kuten: kotitöitä ja erilaisia rakennustöitä. Olen kiitollinen vanhemmilleni siitä, että he ovat tavallaan pakottaneet minut tekemään töitä lapsesta asti. Jos olen halunnut jotain minun on joutunut tekemään töitä sen eteen. Niin sanotusti mikään ei tule ilmaiseksi.

Lähde: pixabay

Harrastukseni

Harrastan sählyä. Olen pelannut sählyä jo useita vuosia erilaisssa kerhoissa. Tällä hetkellä pelaan sählyä Leppävirran nuorisokerhossa. Nuorisokerhon sählyvuoro on maanantaisin ja se alkaa kello 16.45. Vuoro kestää tunnin ja sinä aikana pelailemme sählyä yhdessä muiden leppävirtalaisten nuorten kanssa. Hauskinta sählyssä on se kun voi ottaa muista mittaa ja kunto kasvaa siinä samalla.

Aiemmin pelasin sählyä Leppävirran seurakunnan kerhossa. Silloinen ryhmämme pääsi Pieksämäelle hiippa sähly turnaukseen ja voitimme sieltä hopeaa. Tällä hetkellä Leppävirralla ei edes ole mitään joukkuetta. Jos joukkue perustettaisiin niin alottaisin luultavasti pelaamaan kyseisessä joukkueessa.

Lähde: Flickr